MTV:n vaalitentti

Suurin osa presidentiksi pyrkivistä ehdokkaista pärjäsi hyvin MTV:n vaalitentissa, joka pidettiin 13.12.2023.

Aaltola toi hyvin esiin, että Venäjä jatkaa kiusantekoaan niin kauan kuin sille siihen annetaan mahdollisuus. Hän myös ymmärsi hyvin Naton ydinpelotteen olemuksen.

Stubb ja Urpilainen mokailivat pahasti antaessaan ymmärtää, että Suomi päästäisi rajalta läpi lapsia, naisia ja vanhuksia, jos Venäjä niitä sinne työntäisi. Vaikka näin ehkä tehtäisiinkin, on hölmöä sanoa tällaista julkisesti. Sehän nimittäin kertoo Venäjälle, että rajalle kannattaa lähteä työntämään esimerkiksi vanhuksia, joista sitten Suomen pitäisi huolehtia.

Li Anderson esiintyi enimmäkseen ihan hyvin. Hän aiheellisesti kritisoi Purran tapaa solvata apulaisoikeuskansleria, sillä tuollainen käytös murentaa kuvaa Suomesta oikeusvaltiona. Ja se taas antaa Venäjän propagandalle lisää ammuksia, kun se yrittää mustamaalata Suomea venäläisten suuntaan. Kuitenkin monessa maanpuolustukseen liittyvässä asiassa Andersson vaikutti minusta liian naiivilta ja kiltiltä suhtautumisessaan uhkaan. Tämä tuli esiin niin ydinaseiden osalta, Ahvenanmaan demilitarisaatiossa samoin kuin rajojen kiinni laittamisessa. Samaan tapaan kuin Stubb ja Urpilainen, myös Anderson tahtoisi Suomen auttavan Venäjän rajalle tuomia ihmisiä.

Halla-aho piti fiksuimmat puheenvuorot liittyen Venäjän hybridisodankäyntiin. Hän esimerkiksi osoitti, miten typerän kommentin Stubb piti hetkeä aiemmin. Jussi korosti myös systemaattisesti eniten Ukrainan jatkuvan sotilaallisen tuen tärkeyttä. Myös Ahvenanmaan demilitarisaatiosta hän totesi järkevästi, että niin kauan kuin siellä ei ole sotavoimia, toimii se houkuttimena Venäjälle ja vaikeuttaa Ruotsin sekä Suomen puolustusta.  

Onneksi kaikki ehdokkaat korostivat Ukrainan aseellisen tukemisen tärkeyttä. En kuitenkaan tajua, miksi Haavisto ja Stubb lähtivät maalailemaan, että tietyllä tapaa Ukraina on jo voittanut. On totta, että Ukraina on onnistunut puolustautumaan paljon paremmin kuin ennen helmikuun 2022 suurhyökkäystä arveltiin. Silti puheet Ukrainan voitosta tässä vaiheessa ovat vaarallisia, koska niitä kuunnellessa voi tulla sellainen käsitys, että Ukrainan tukeminen jatkossa ei olisi sittenkään niin elintärkeää. Ja se on. Sillä jos Venäjä kuitenkin lopulta voittaisi Ukrainassa, niin silloin pitkällä tähtäimellä Ukrainan aiempi urhoollinen puolustus olisi mennyt pitkälti hukkaan. Eli nyt täytyy jatkaa täysillä Ukrainan tukemista. Suomikin onnistui talvisodassa puolustautumaan paremmin kuin ennen sotaa uskottiin, mutta ei se silti muuta lopullista häviötä jotenkin mystisesti voitoksi.

Esimerkiksi Urpilainen ja Halla-aho korostivat, että riippumatta Yhdysvalloista, Euroopan pitäisi satsata paljon enemmän omaan puolustukseensa. Ukrainan puolustuksen ei pitäisi riippua siitä, kuka USA:ssa on vallassa tai mitä mieltä amerikkalaiset ovat Ukrainan tukemisesta. Sen sijaan eurooppalaisten pitäisi itse tukea paljon enemmän Ukrainaa.

Harkimo yllätti ainakin minut toteamalla, että ilmastonmuutos on tällä hetkellä suurin Suomea uhkaava vaara. Ihan fiksu kommentti, mutta en ollut häntä aiemmin mieltänyt näin voimakkaana ilmastonmuutoksen pysäyttäjänä. Halla-aho taas vähätteli Suomen merkitystä ilmastoasioissa ja osoitti, että hän mieluummin tukisi suomalaista teollisuutta kuin edistäisi vihreää siirtymää mitenkään. Rehn pyrkisi diplomatian keinoilla saamaan globaalin etelän mukaan ilmastonmuutoksen estämiseen. 

Kiina luhistuu 10 vuoden sisällä?

Kuuntelin mielenkiintoisen luennon tyypiltä nimeltään Peter Zeihan. Hän kirjoittaa kirjoja geopolitiikasta ja näköjään pitää myös viihdyttäviä luentoja aiheesta. Luento löytyy Youtubesta ja sen pääpointti on, että NAFTA-maiden tulevaisuus näyttää perin hyvältä. Eli Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko tulevat porskuttamaan ihan mukavasti. Sen sijaan muulle maailmalle Zeihan lupailee isompia ongelmia.

Rohkein Zeihanin ennustus on, että Kiina tulee luhistumaan lähes täydellisesti seuraavien 10 vuoden sisällä. Seuraavat seikat johtavat Kiinan tuhoon. Sen väestö vanhenee nopeasti ja työvoima vähenee, minkä seurauksena kiinalaisen työvoiman kilpailukyky romahtaa verrattuna sellaisiin maihin kuin Indonesia, Malesia, Filippiinit, Thaimaa ja Meksiko.

 Lisäksi Kiinan valtio sekä paikalliset hallinnot ovat laittaneet käsittämättömiä summia täysin järjettömiin rakennusprojekteihin. Näillä valtavilla infrainvestoinneilla saatiin aikaiseksi talouskasvua niin kauan kuin niitä tehtiin, mutta nämä asumattomat talot, käyttämättömät sillat sun muut tyhjänpanttina lojuvat rakenteet eivät enää tuota mitään. Kaikesta tästä rakennusbuumista seurasivat valtavat velkataakat sekä asuntojen hintakupla, jonka puhkeamista olemme todistaneet viimeisten parin vuoden aikana. Tavalliset kansalaiset ovat panneet säästönsä pääasiassa asuntoihin, joiden arvo on romahtanut. 

Zeihanin mukaan kaikesta tästä seuraa Kiinan valtion romahtaminen, kun raivostuneet kansalaiset nousevat kaduille. Ja näin voi hyvinkin olla. Kuitenkin itse pelkään, että Kiinan johto haluaa viedä muita mukanaan tuhoon. Sillä juuri tällaisessa tilanteessa Kiina on vaarallisimmallaan muille maille. Xi Jinping pitelee tiukasti kiinni yksinvallasta, eikä kukaan uskalla sanoa hänelle vastaan. Tällaisessa tilanteessa valitettavan usein diktaattorit ovat kautta historian todenneet, että sisäisten levottomuuksien hillitsemiseksi tarvitaan ulkoinen vihollinen, johon kansalaiset voivat kohdistaa vihansa. Tämän takia on hyvinkin mahdollista, että Xi haluaa aloittaa sodan Taiwanin valtaamiseksi.

Olettaen, että Yhdysvallat onnistuu jotenkin välttämään suursodan Kiinan kanssa, niin sitten sen täytyy rakentaa elektroniikkateollisuutensa tyhjästä. Zeihanin mukaan nimittäin emme enää jatkossa tule saamaan iPhoneja tai muuta elektroniikkaa kaaokseen joutuneesta Kiinasta. Yleensäkin Kiinaan nojaavat toimitusketjut romahtavat.

Zeihan ennustaa myös Venäjälle surkeaa kohtaloa. Sitä tosin ennustavat kaikki muutkin, joten se osuus luennosta ei ollut niin yllättävä.

Mitä siis Suomen ja EUn pitäisi tehdä? Ensinnäkin meidän pitäisi kiireen vilkkaan vähentää riippuvuuttamme Kiinasta. Tämä tarkoittaa sitä, että eurooppalaisten täytyy ryhtyä rakentamaan omaa valmistuskapasiteettia niille tuotteille, joille sellaisen rakentaminen on suinkin mahdollista. Ja lisäksi täytyy ryhtyä etsimään uusia tavaroiden toimittajia muista maista kuin Kiinasta. Kannattaakin nyt presidentinvaalien alla seurata, mitä ehdokkaat sanovat Kiinasta ja riippuvuudestamme siihen.

Tuoreimmat PISA-tulokset ja miten ne vaikuttavat Suomen talouteen

Kirjoitin vuonna 2017 siitä, miten koululaisten osaamista mittaavien PISA-testien tulokset vaikuttavat maiden varallisuuteen. Tuo kirjoitus löytyy täältä. Siinä esittelin tutkimuksia, jotka osoittavat, että oppilaiden hyvä koulumenestys johtaa kansalaisten taloudelliseen hyvinvointiin. Tästä on kuitenkin jo yli 6 vuotta ja sen jälkeen on julkaistu jo kahdet uudet PISA-tulokset, joten on aika palata saman aiheen pariin.

Tänään julkistettiin vuonna 2022 tehdyn PISA-tutkimuksen tulokset, eivätkä ne ole hyviä Suomen kannalta. Suomalaisten koululaisten osaamisessa tapahtui laskua kaikissa mitatuissa oppiaineissa: matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä.

Alla oleva kuvaaja näyttää Suomen ja joidenkin vertailumaiden pisteiden kehityksen matematiikan osaamisessa vuosina 2003 - 2022. Suomen pisteet ovat tippuneet jokaisella mittauskerralla vuodesta 2006 lähtien.

Vaikka suomalaisten 15-vuotiaiden osaaminen onkin tippunut, on se edelleen hiukan OECD-maiden keskitason yläpuolella. Se ei kuitenkaan paljoa lämmitä, sillä Suomen menestys on pohjautunut huipputason osaamiseen. Ja nykyään nuortemme osaaminen on kaukana huipusta. Lähimaista Viro pärjäsi tutkimuksessa selvästi parhaiten. 

Tammikuussa 2023 julkaistiin oppimistestien ja talouden yhteydestä tutkimus, joka päivitti aiempien vastaavien tuloksia tuoreemmalla datalla. Tutkimuksen otsikko on Test scores and economic growth: update and extension. Tämä tutkimus vahvistaa aiempien vastaavien tutkimusten havaintoja. Eli maan talous kasvaa sitä voimakkaammin, mitä paremmin sen oppilaat pärjäävät PISA-testien kaltaisissa oppimistulosten mittauksissa. Erityisesti jos maalla on paljon huipputuloksia saavia oppilaita, niin se kiihdyttää talouskasvua vieläkin enemmän. 

Aiheesta löytyy toki muitakin tutkimuksia, jotka kaikki antavat samanlaiset tulokset. Tässä vielä yksi esimerkki vuonna 2023 julkaistusta tutkimuksesta. Se päätyy johtopäätökseen, että PISA-testeissä pärjääminen johtaa siihen, että maa pärjää paremmin myös innovaatioissa ja sen talous kasvaa nopeammin. Erityisesti matemaattista osaamista mittaavissa testeissä pärjääminen johtaa korkeampaan varallisuuteen per kansalainen. Toisaalta tutkimus toteaa, että vaikutusta on myös toiseen suuntaan. Eli varakkailla mailla on yleensä myös parempi koulutus kuin köyhillä mailla. Näin tästä voikin tulla itseään ruokkiva positiivinen kierre tai sitten kurjuutta lisäävä noidankehä.

Alla oleva kuvaaja näyttää korrelaation maan taloudellisen vaurauden (BKT per henki) ja PISA-kokeen matemaattisissa testeissä pärjäämisen välillä.

Tutkimus kannustaa päättäjiä investoimaan merkittävästi koulutukseen ja erityisesti matemaattisten taitojen opettamiseen, jotta kansalaisten varallisuus kasvaisi. 

Mutta onko Suomessa noudatettu tätä neuvoa? Valitettavasti ei ainakaan kovin hyvin. Koulutukseen tehtiin kovia leikkauksia vuosien 2011–19 välillä, jotka supistivat koulutuksen rahoituspohjaa noin kahdella miljardilla eurolla. Kaikenkaikkiaan koulutusmenot ovat noin 14 miljardia euroa. Alla oleva kuvaaja näyttää julkisten koulutusmenojemme osuuden BKT:sta eri vuosina.

Tästä näkyy, että koulutukseen on satsattu noin 6% bruttokansantuotteesta melko tasaisesti vuodesta 2000 lähtien.

Suomessa koulutusrahoitus on onneksi suurempi kuin EU:ssa keskimäärin mutta pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2020 Suomi investoi 5,4% BKT:stä koulutukseen, kun taas esimerkiksi Tanskan panostus oli 5,8%.

Koulutuksen rahoituksen suunta Suomessa on kuitenkin ollut huolestuttava verrattuna muihin OECD-maihin. Kun muut OECD-maat keskimäärin kasvattivat oppilaskohtaista rahoitusta vuosina 2012-2018, niin Suomi vähensi rahoitusta. Tässä valossa ei olekaan mikään ihme, että myös PISA-testeissä Suomi on tippunut kärjestä. Tuoreimmassa PISA-tutkimuksessa hyvin pärjännyt Viro on vertailun vuoksi satsannut vuonna 2021 6,1% BKT:stä koulutukseen.