lauantai 28. elokuuta 2021

Kansalaisaloitteistako järkeviä lakeja?


Kansalaisaloite.fi -palvelu ja aloitteiden historia

Oikeusministeriön ylläpitämässä kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa voit tehdä kansalaisaloitteen sekä kannattaa palvelussa avoinna olevia aloitteita. Laki kansalaisaloitteista tuli voimaan 1. maaliskuuta 2012 ja ensimmäinen kansalaisaloite tehtiin 3.9.2012. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.

Vajaan 10 vuoden aikana kansalaisaloitteita on tehty yhteensä 1 300. Näistä vajaat 50 on toimitettu eduskuntaan. Tänä vuonna on aloitteita tehty jo noin 70 kappaletta. Vuonna 2020 aloitteita tehtiin noin 100. Viimeisin tarvittavat 50 000 tuenilmausta saanut aloite on Kansalaisaloite laiksi sähkömarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Se on lähetetty eduskuntaan 21.1.2021. Ensimmäinen kansalaisaloite lähetettiin eduskuntaan 26.11.2013, joka ehdotti tekijänoikeusrikkomusten rangaistusten madaltamista

Kansalaisaloitteiden merkitys

Tehtyjen aloitteiden suuri määrä on todistanut, että tavallisilla ihmisillä, ryhmillä ja yhdistyksillä on suuri halu vaikuttaa poliittiseen keskusteluun. Kansalaisaloitteiden avulla voidaan tuoda eduskunnan asialistalle sellaisia aloitteita, joita poliittinen eliitti ei välttämättä edes haluaisi käsitellä. Ennen kansalaisaloitejärjestelmää kansalaisilla ei ollut periaatteessa minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa suoraan eduskunnan asialistaan, ellei sattunut olemaan jonkinlaisia kontakteja eduskunnan sisälle tai sattunut olemaan jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän yhdistyksen ylintä johtoa.

Turun yliopiston tutkijaryhmä kartoitti vuonna 2016 kansalaisten osallistumismuotojen käyttöä ja vaikutuksia niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Havaittiin, että valtakunnallisista osallistumiskanavista käytetyin oli kansalaisaloite. Kansalaiset arvioivat, että kansalaisaloite on tervetullut lisä suomalaiseen demokratiaan. Lähes 80 prosenttia katsoo kansalaisaloitteen parantaneen suomalaista demokratiaa.


Millaisia aloitteita tällä hetkellä on käynnissä

Parhaillaan on käynnissä vajaat 60 aloitetta. Kävin tarkemmin läpi näistä 5 eniten kannatusilmoituksia saanutta. Kärjessä on polttoaineveron alentaminen, joka on jo saanut yli 100 000 tuenilmausta eli yli tuplasti vaadittavan määrän. Aloite pyrkii puolittamaan liikennepolttoaineiden veron nykyisestä. Perusteluina kerrotaan, että "Matala polttoaineverotus edesauttaa ihmisten työllistymistä, lisää kotimaan matkailua ja tukee yritysten mahdollisuuksia kasvuun." Mutta olisiko polttoaineveron puolitus todella järkevää?

Tällä hetkellä liikenteen polttoaineveroista tulee valtion kirstuun vuosittain 2,6 miljardia, minkä lisäksi polttoaineiden arvonlisävero tuottaa vuosittain 1,2 miljardia. Eli yhteensä noin 4 miljardia euroa. Jos polttoainevero puolitettaisiin, puolittaisi se samalla myös alvin tuotot, eli valtion tuloista katoaisi 2 miljardia euroa. Millä tämä sitten katettaisiin? Ansio- ja pääomatuloverot tuovat vuosittain valtion kassaan vajaat 10 miljardia euroa. Eli jos vaje haluttaisiin kattaa näillä veroilla, pitäisi niitä korottaa 20%. Tuskinpa kukaan kansalainen haluaa korottaa ansiotuloverotusta tällä tavalla. Se olisi myös talouden kannalta tuhoisaa, sillä ansiotulojen verotus on jo nyt todella korkealla Suomessa. 

Lisäksi tutkimus toisensa perään on osoittanut, että polttoaineiden verotuksen korottaminen on tehokkain tapa hillitä liikenteen päästöjä. Polttoaineverojen puolitus tarkoittaisi sitä, että muille sektoreille tarvittaisiin entistä kovempia päästöjen vähennyksiä. Tai sitten Suomen pitäisi luopua päästövähennystavoitteistaan, mikä taas voisi johtaa myös muiden maiden osalta päästöjen lisäämiseen. Ja tämä olisi maapallon kannalta tuhoisaa. 

Eli mielestäni tämä erittäin suosittu kansalaisaloite on typerä. Mutta siinä se on oikeassa, että syrjäisimmässä Suomessa korkea polttoaineverotus sattuu paljon enemmän kuin kaupungeissa. Tämän takia fiksumpaa olisikin siirtyä alueelliseen polttoaineverotukseen, josta kirjoitin jo aiemmin. 

Toisiksi eniten ääniä on saanut Ehjänä syntynyt - loppu ”eheytyshoidoille”. Tämäkin on menossa eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloitteen tavoitteena on kieltää hoidot, jotka tähtäävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin kutsuttuun ”eheyttämiseen”. Nyt aikuiset voivat pakottaa lapsensa tällaisiin hoitoihin, jos he haluavat pyrkiä korjaamaan lapsensa seksuaalisen suuntautumisen. Tämä on harvinaisen hyvä kansalaisaloite, sillä eheytyshoitojen haitallisuudesta on runsaasti tutkimustietoa. Suoraan sanottuna olen hiukan järkyttynyt, ettei tällaisia hoitoja ole vielä kielletty lapsilta. Sen sijaan jos joku aikuinen haluaa itseään eheyttää, niin siitä vain.

Kolmanneksi suosituin aloite on Kaivostoiminnalle RAJAT. Se luultavasti saa koottua tarvittavat 50 000 ääntä. Aloite pyrkii siihen, ettei kaivostoiminta pääse tuhoamaan ainutlaatuisia vesistöjä tai muita arvokkaita luonto- ja kulttuurialueita. Muutos tehdään määrittelemällä alueet, joilla kaivostoiminta ja malminetsintä on kokonaan kiellettyä.

Tästä aloitteesta en ole ihan varma. Ehdottomasti kannatan sitä, että kaivoksia ei saa pistää pystyyn ihan minne tahansa. Mutta ymmärtääkseni esimerkiksi jo nyt kaivostoiminta on kielletty luonnonsuojelualueilla. Toisaalta varmasti on alueita, joiden käyttöä ei haluta rajoittaa niin järeästi, että ne nimettäisiin luonnonsuojelualueiksi, mutta toisaalta kaivoksia niille ei kannata rakentaa. Esimerkiksi joku suosittu mökkialue voisi olla tällainen. Eli vaikuttaa ihan fiksulta, mutta vaatisi vielä tarkempaa perehtymistä.

Neljäntenä oleva aloite onkin sitten jo äärimmäistä idioottimaisuutta. Stop ruuhkamaksuille! -aloite haluaa estää myös tulevaisuudessa kaikenlaisten ruuhkamaksujen ja niiden kaltaisten lakien ja säädösten valmistelun. Ensinnäkin on typerää sitoa tulevia selvityksiä ja valmisteluja. Esimerkiksi jos liikennemäärät pääkaupunkiseudulla kasvaisivat merkittävästi, ruuhkamaksut olisivat erittäin fiksu ratkaisu. Monet suurkaupunkialueet maailmalla ovat hyötyneet suuresti ruuhkamaksuista. Toivottavasti tämä hölmöys ei saa enempää kannatusta.

Viidentenä olevan lakialoitteen tekijän älykkyyden voi päätellä jo aloitteen nimestä. Se on liian pitkä, sisältää HUUTAMISTA ja huutomerkkejä sekä vielä kirjoitusvirheitä.  PERINTÖVERO JA LAHJAVERO on poistettava, sillä se on kohtuuton ja epäoikeudenmukainen vero! Otetaan mallia NORJASTA, RUOTSISTA, VIROSTA JA VENÄJÄSTÄ! Suomessa on muutenkin korkea ja laajapohjainen verotus, joten nämä kaksi verotusta tulisi kohtuun nimissä poistaa kokonaan. Ensinnäkin perintövero on siinä mielessä paras mahdollinen vero, että se vääristää toimintaa mahdollisimman vähän. Kukaan ei jätä kuolematta perintöveron takia. Jos perintövero poistettaisiin, pitäisi muita, paljon haitallisempia veroja korottaa. Ei kiitos.

Yhteenvetona olen positiivisesti yllättynyt suosituimpien kansalaisaloitteiden järkevyydestä. Viiden kärjestä löytyi yksi selvästi hyvä ja kannatettava aloite sekä toinen melko hyvältä vaikuttava. Lisäksi olen varma, että vähemmän suosittujen aloitteiden joukosta löytyisi vielä monta järkevää aloitetta lisää. Kannustankin kaikkia selailemaan käynnissä olevia hankkeita ja tukemaan niitä, jotka tuntuvat järkeviltä.


Lähteitä




sunnuntai 22. elokuuta 2021

Maahanmuuton vaikutus maan vaurauteen

Katsaus aihetta käsitteleviin tutkimuksiin

IMF:n tutkimus vuodelta 2016 toteaa, että maahanmuutto parantaa kehittyneen kohdemaan taloustilannetta. Lisäksi tutkimuksen perusteella maahanmuutosta saatavat hyödyt jakaantuvat kohdemaassa hyvinkin tasaisesti niin, että sekä rikkaimmat että köyhimmät hyötyvät yhtä paljon. Hyvin laajasti oletetaan, että jos korkeasti koulutettu ja osaava henkilö muuttaa maahan tekemään korkeapalkkaista työtä, niin kohdemaa hyötyy siitä. Tämä tutkimus kuitenkin väittää, että myös heikon ammattitaidon maahanmuutto olisi yleensä positiivista kohdemaalle.

Toinen, tuoreempi IMF:n tutkimus erottelee taloudellisista syistä johtuvan maahanmuuton pakolaisuudesta johtuvasta maahanmuutosta. Tämäkin tutkimus toteaa, että jos köyhästä maasta muutetaan vauraaseen maahan työntekoa varten, niin silloin se hyödyttää kohdemaan taloutta. Mutta maahan tulevat pakolaiset sen sijaan kuormittavat kohdemaan taloutta. Pakolaisten osuus kaikista maahanmuuttajista on kasvanut tasaisesti vuodesta 2005 lähtien, minkä takia yhä suurempi osa maahanmuutosta on kohdemaan taloudelle haitallista.

Sama tutkimus ennustaa, että seuraavien 30 vuoden aikana maahanmuutto köyhistä Afrikan maista Eurooppaan jatkaa kasvuaan. Ennusteen mukaan Saharan eteläpuolisesta Afrikasta muuttaisi Eurooppaan vuoteen 2050 mennessä 20 miljoonaa henkeä. Tutkimuksen mukaan kuitenkin enimmäkseen varakkaat Euroopan kohdemaat tulevat hyötymään tästä maahanmuutosta taloudellisesti, jollei sitten pakolaisuuden osuus kasva vielä merkittävästi suuremmaksi. 

Oleellisimmat tulokset on tiivistetty alla olevaan kuvaan. Year 1 kuvaa äkillisen maahanmuuttoaallon vaikutuksia heti aallon jälkeen ja Year 5 viisi vuotta myöhemmin. 


Erityisesti ikääntyvä Eurooppa hyötyy maahanmuutosta, koska sen avulla korvataan ikääntymisestä aiheutuvaa työikäisen väestön vähenemistä.

Brittiläinen "Department for International Development" päätyy myös hyvin samanlaisiin johtopäätöksiin omassa tutkimuksessaan siitä, miten köyhistä maista rikkaisiin maihin suuntautuva maahanmuutto vaikuttaa rikkaisiin kohdemaihin. Eli pidemmällä tähtäimellä rikkaiden Euroopan maiden bruttokansantuote kasvaa nopeammin, jos niihin suuntautuu enemmän maahanmuuttoa. 

perjantai 13. elokuuta 2021

Koronan kanssa elämiseen


Ison-Britannian päätös luopua kaikista koronarajoituksista 

Isossa-Britanniassa hallituksen päätöksellä lopetettiin kaikki yhteiskunnan vaatimat koronarajoitukset 19.7.2021. Tätä "Vapauden päivää" kritisoitiin rajusti ja monet asiantuntijat varoittivat sen aiheuttavan valtavasti sairastumisia ja kuolemia. Kuitenkin koronarajoituksista luopumisen jälkeen on varmennettu vähemmän koronatapauksia, ja mikä tärkeämpää, sairaalahoitoa tai kuolemia aiheuttavien koronatapausten ei ole kasvanut. 

Miksi pelättyjä sairaaloiden täyttymisiä ja ruumiskasojen kerääntymistä ei sitten tapahtunutkaan? Varmaan tärkein syy tälle on Ison-Britannian erittäin korkea rokotekattavuus: yli 70% aikuisista olivat saaneet kaksi rokotusta siinä vaiheessa, kun rajoituksista luovuttiin. Lisäksi myös monet niistä, jotka eivät olleet rokotuksia ottaneet, olivat jo saaneet suojan. Erityisesti Englannissa korona oli ennättänyt levitä aiemmissa aalloissa välillä erittäinkin laajalle, jolloin monella oli hyvä suoja uutta koronasairastumista vastaan aiemmin sairastetun taudin ansiosta. Kuten lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, annetut rokotukset suojaavat erittäin hyvin vakavalta koronataudilta.

Lisäksi elokuun alun tilannetta ovat helpottaneet lomakausi. Työpaikat ovat sen takia tyhjillään ja lapset ovat poissa kouluista. Lomalla ihmiset viettävät myös vapaa-ajallaan enemmän aikaa ulkona, missä koronalta on paljon paremmin turvassa kuin sisätiloissa. Lisäksi varmasti edelleen osa ihmisistä välttelee isoja kokoontumisia ihan omasta varovaisuudestaan.

Tärkein oppi Ison-Britannian "Vapauden päivän" jälkeisestä tilanteesta on se, että jos yli 70%:lla kansasta on joko rokottamalla tai aiemman sairastumisen kautta saatu suoja tautia vastaan, voidaan yhteiskuntaa avata ilman suurempaa vaaraa. Mitä pienempi osa kansasta on täysin välttynyt koronalta, sitä korkeampi rokotekattavuuden on oltava. 

Miten Suomessa tulisi toimia?

Alkuperäinen syy yhteiskunnan sulkemiselle ja rajoitustoimille oli taata terveydenhuollon kantokyky sekä välttää vakavia sairastumisia ja niistä aiheutuvia kuolemia. Nämä ovat edelleenkin hyviä tavoitteita. Kuitenkin jos tarkastellaan vaikkapa terveydenhuollon kuormitusta, niin viimeisin nousu koronatapauksissa ei ole nostanut sairaalahoidon tarvetta. Sen sijaan terveydenhuollon resursseja menee valtavasti koronatestaukseen sekä tartunnan saaneiden kanssa tekemisissä olleiden jäljittämiseen. Kaikki nämä resurssit ovat pois ihmisten hoitamisesta.

Suomessa noin 40% koko väestöstä on saanut kaksi rokotetta koronatautia vastaan. Vertailun vuoksi rokotusten mallimaassa Israelissa vastaava luku on 60%. Isossa-Britanniassa tämä luku oli 55% silloin, kun lopuistakin rajoituksista luovuttiin. Suomi on jo siis melko lähellä sitä rokotekattavuutta, jolla Iso-Britannia uskalsi luopua rajoituksista. Jos rokotustahti pysyy suunnilleen samanlaisena, meillä pitäisi päästä 60% rokotekattavuuteen noin kuukaudessa. Rokotusta täytyykin jatkaa niin tehokkaasti ja nopeasti kuin mahdollista, kunnes lähes kaikki vähintään 30 vuotiaat on rokotettu. Lasten rokottaminen on nykytiedon valossa turhaa, sillä lasten todennäköisyys saada vakava koronatauti on erittäin pieni. 

Tutkimuksista tiedämme, että edes täysi rokotesarja ei estä kantamasta koronaa tai tartuttamasta sitä muihin. Eli vaikka rokotekattavuus olisi täysi 100%, ei se silti estäisi koronatautia leviämästä. Vaikka kaikki olisivat täysin rokotettuja, tietyt ihmiset kantaisivat silti edelleen koronaa ja jos heitä testattaisiin, niin testien perusteella heillä todettaisiin olevan korona. Kuitenkaan tällaisessa täysin rokotetussa kansassa ei juuri kukaan sairastuisi vakavasti.

Suomessa pitäisikin julkisesti ja avoimesti myöntää, että koronan täydellinen tukahduttaminen ei ole mahdollista eikä se edes ole tarpeen. Eihän sillä ole mitään väliä, mitä jotkut testit sanovat, vaan sillä, miten hyvin ihmiset voivat. Korona tulee pyörimään keskuudessamme tästä hamaan ikuisuuteen. 

Laajamittainen testaaminen ja tartunnan jäljitys ovat jo turhia. Niistä pitäisi luopua, jotta terveydenhuollon resursseja saadaan parempaan käyttöön. Sen sijaan pitäisi keskittyä seuraamaan vakavien koronatapausten määrää. Jos se ei lähde kasvamaan, niin sitten yhteiskunnan täydellinen avautuminen tulisi tehdä, kun aikuisten rokotekattavuus molempien rokotteiden osalta saavuttaa 70%.

  

maanantai 9. elokuuta 2021

Hommaforumillako Suomen parasta yhteiskunnallista keskustelua?

Hommaforum ei ole mikään uusi juttu. Se on perustettu ilmeisesti jo vuonna 2008. En muista tarkalleen, milloin kuulin siitä ensimmäisen kerran, mutta siitä on vähintään 10 vuotta. En kuitenkaan ollut ennen tätä kesää tutustunut siellä käytäviin keskusteluihin. Oletin, että siellä vain rasistit jauhavat yhtä ja samaa virttä maahanmuuton kauheudesta.

Perussuomalaisten lähestyvä puheenjohtajan valinta sai minut kuitenkin pohtimaan, että mitenköhän Hommaforumilla tähän suhtaudutaan. Sieltä löytyikin "Kenestä seuraava puheenjohtaja Perussuomalaisille" -ketju, jota uppouduin lukemaan. Yllätyksekseni suurin osa ketjuun kirjoitetuista viesteistä sisälsivät asiallista pohdintaa eri ehdokkaiden vahvuuksista ja heikkouksista sekä siitä, millaisia asioita tulevalta puheenjohtajalta eniten kaivattaisiin. Luettuani varmaankin noin 100 tuoreinta ketjun viestiä, siirryin selailemaan myös muita Hommaforumilta löytyviä aiheita. 

Nyt parin viikon ajan hommalaisten keskusteluja seurailtuani täytyy todeta, että iso osa ajatustenvaihdosta on tasokasta. Esimerkiksi perustuloon liittyvässä keskustelussa tuotiin hyvin perehtyneesti esiin perustulon hyviä puolia. Toki keskustelujen joukossa on välillä heittoja suvakkien, vihervasemmiston ja "kana-aivoisen" pääministerimme pohjattomasta hölmöydestä. Lisäksi joistakin keskusteluista välittyy katkera pettymys ja pessimismi siitä, mihin suuntaan asiat Suomessa ja laajemminkin Euroopassa ovat menossa. Enemmän toivoisi ehdotuksia siitä, miten asioita sitten tulisi parantaa. Mutta ei tällaisia rakentavia ehdotuksia tahdo juurikaan kuulla edes politiikan ammattilaisilta, joten turha niitä on vaatia liikaa nettikeskustelijoiltakaan. 

Wikipedian mukaan Homman keskustelupalstalla oli maaliskuussa 2021 yli kolme miljoonaa viestiä ja 11 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Pelkästään Uutiset ja media -aihealueeseen liittyen viestejä on yli miljoona, joten tuo on helppo uskoa. Ilmeisesti siis keskustelijoiden määrässä, aiheiden laajuudessa sekä myös keskustelun tasossa Hommaforum on Suomen paras paikka käydä yhteiskunnallista keskustelua. Vai tuleeko teille mieleen muita paikkoja, joissa tällaisella laajuudella vaihdettaisiin suomeksi ajatuksia politiikasta ja yhteisistä asioista?

Kuten aiemmin jo sanoin, tietyissä aiheissa keskustelujen yksipuolisuus häiritsee. Hommaforumilla kuitenkin suurin osa keskustelijoista on enemmän tai vähemmän Perussuomalaisten tai vähintäänkin nuivasti maahanmuuttoon suhtautuvien kannalla. Olisikin hienoa, jos myös muilla puolueilla tai aatesuuntauksilla olisi yhtä vireitä keskustelupaikkoja. Onko tällaisia jossain piilossa? Esimerkiksi tahtoisin lukea aktiivista pohdintaa erilaisista tavoista hillitä ilmastonmuutosta tai siitä, miten köyhien syrjäytymistä ehkäistäisiin tehokkaimmin. 

Ainoa toinen mieleen tuleva keskusteluforumi on Pakkotoiston talouteen, politiikkaan ja uskontoon liittyvä osio. Sielläkin on välillä hyvää ajatustenvaihtoa, mutta Pakkotoisto kalpenee selvästi keskustelijoiden määrässä verrattuna Hommaforumiin.